Polvijärven kirkko, Outokummun ja Polvijärven seurakunnan sydän, on ainutlaatuinen monumentti paitsi arkkitehtuurin, myös historian kannalta. Tämä puinen kirkko, päätytornillinen pitkäkirkko, on monien muutosten ja korjausten läpikäynyt, mutta säilyttänyt kiehtovan tunnelmansa vuosien saatossa.
Rakennuksen ainutlaatuisuus piilee sen upeaan arkkitehtuuriin. Se on erinomainen esimerkki 1800-luvun rakennusperinteestä, ja sen suunnittelija, lääniarkkitehti Ferdinand Öhman, on tehnyt vaikuttavan työn. Kirkko on kiehtova sekoitus perinteisiä elementtejä ja uusia ideoita.
Polvijärven kirkko korvasi vuonna 1847 rakennetun, rakennusvirheiden takia käyttökelvottomaksi todetun kirkon. Uuden kirkon rakentaminen tapahtui 1879-1881 välillä, ja se oli aikansa huipputekniikkaa. Kirkko rakennettiin puusta, mikä on jo itsessään ainutlaatuinen seikka, kun mietitään 1800-luvun rakennustekniikkaa.
Seurakunnan kannalta kirkko on merkittävä paikka, ja se on ollut keskeinen osa yhteisöä lähes 150 vuoden ajan. Tämä on paikka, jossa ihmiset kokoontuvat yhdessä juhlistaakseen ja muistamaan.
Ulkonäkö ja ominaisuudet
Kirkko on 715 neliömetrin kokoinen ja tarjoaa 600 istumapaikkaa. Poikkilaiva, joka erkanee runkohuoneesta kuoren puolella ristivartena, lisää kirkon ainutlaatuista tunnelmaa. On vaikuttavaa kuvitella, kuinka monta ihmistä on kirkossa viettänyt tärkeimmät hetkensä yhdessä.
Ulkoasu ennen 1950-luvun muutoksia oli tyypillistä uusgotiikan ajanjaksoa. Kirkon koristeellinen ulkoasu ennen muutoksia erottui selkeästi aikansa kirkkojen joukosta. Korjaukset 1950-luvulla yksinkertaistavat ulkonäköä ja muuttavat kirkon ilmettä. Tämä on yksi tärkeimmistä seikoista, jotka erottavat Polvijärven kirkon muista samanaikaisista kirkoista.
Sisustus ja historia
Sisätila on yhtä kiehtova kuin ulkoasu. Alttaritaulu, jonka on maalannut S. A. Keinänen, vie katsojan 1880-luvulle. Se on erinomainen esimerkki aikansa taiteesta. Urut vaihtuivat 1961 ja 1990, osoittaen kirkon jatkuvan sopeutumisen ajan muutoksiin. Erilaiset kellot, joista osa on peräisin 1800-luvulta ja toiset 1900-luvulta, tarjoavat kiehtovan aikamatkan.
1950-luvun muutokset, joissa hirsipinnat levytettiin ja ulkoasu yksinkertaistettiin, ovat olennainen osa kirkon tarinaa. Vaikka se muutti kirkon ulkonäköä, se säilytti kirkon aitoutta.
Kirkon merkitys yhteisölle
Polvijärven kirkko on pysynyt tärkeänä paikkana yhteisön sydämessä. Se on paikka, jossa ihmiset kokoontuvat eri elämänvaiheissa, hääissä, hautajaisissa, kasteissa ja jumalanpalveluksissa. Seurakunta on säilyttänyt kirkon käyttöä, mikä tekee siitä erityisen arvokkaan paikan.
Vaikka 1980-luvun korjaukset muokkasivat kirkon sisätilaa, ne säilyttivät kirkon ainutlaatuisen tunnelman. Kirkon ainutlaatuinen rakenne sekä paikallisten tarinat tekevät siitä merkittävän paikan.
Vertailu muihin kirkkoihin
Vaikka Polvijärven kirkko ja Kuusjärven kirkko ovat lähellä ja samalla aikakaudella rakennettuja, niissä on kuitenkin eroja. Rakennusmateriaalit ja ulkoasun yksityiskohdat erottavat ne toisistaan, osoittaen, kuinka tärkeää paikallisten olosuhteiden huomioiminen oli. Kuvitellaan, kuinka tärkeää kirkko on ollut paikallisten tarinoiden ja perinteiden säilyttämisessä.
Uusgotiikka oli kirkkojen tyylisuunta, joka vaikutti myös Polvijärven kirkon ulkoasuun. Tämän tyylin omaksuminen kirkkoihin on osoitus aikansa arkkitehtuurivirtauksista. Nähdäksesi täysin kirkon arvon on tärkeää miettiä sitä, mitä arkki-tehtuuri kertoo paikallisten tarinoista.
Yhteenvetona Polvijärven kirkko on monipuolinen arkki-tehtuuri, joka on paitsi tärkeä osa Outokummun ja Polvijärven seurakunnan historiaa, myös kiehtova esimerkki 1800-luvun ja 1900-luvun arkkitehtuurista.
Polvijärven kirkko - usein kysytyt kysymykset
Rakennusmateriaali
Puinen päätytornillinen pitkäkirkko.
Rakennusaika
1879–1881.
Suunnittelija
Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman.
Korvaava kirkko
Korvasi 1847 rakennetun, rakennusvirheiden takia käyttökelvottomaksi todetun kirkon.
Seurakunta
Outokummun ja Polvijärven seurakunnan pääkirkko.
Poikkilaiva
Runkohuoneesta erkanee kuoren puolella ristivartinen poikkilaiva.
Kellot
1847, 1910 ja 1947.
Pinta-ala
715 neliömetriä.
Istuimet
600 henkeä.
Urut
25-äänikertaiset 1961, uudet 17-äänikertaiset 1990 (Kangasalan urkutehdas).
Alttaritaulu
Matteus 11:28, maalannut S. A. Keinänen 1882, aiemmin Joensuun vanhassa kirkossa.
1950-luvun muutokset
Laajat muutostöitä, Hirsipinnat levytettiin, alttariseinä ja lehterin kaiteiden koristemaalaukset (Lauri Välke), ulkoasun yksinkertaistaminen.
