Pielaveden kirkko on upea esimerkki suomalaisesta kirkkorakennuksesta, joka kiehtoo sekä arkkitehtuurinsa että historiansa ansiosta. Sen ainutlaatuisuus ulottuu kauas 1800-luvulle ja on edelleen merkittävä osa Pielaveden yhteisöä.
Pielaveden kirkko, uusgoottilainen päätytornillinen pitkäkirkko, on silmiinpistävän kaunis. Sen suunnitteli Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman, joka loi kirkon vuonna 1878. Tämä upeat tyylilliset piirteet, kuten monisärmäinen alttaripääty ja puisten pylväiden jakama tila, tekevät kirkkosalista vaikuttavan. Öhmannin suunnittelussa yhdistyvät harmonisesti sekä goottilainen tunnelma että funktionaalisuus, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Esimerkiksi kapeammat ja matalammat poikkilaivat tuovat tasapainoa kirkon päärungon kanssa, ja tässä tasapainossa on upeasti näkyvissä Öhmannin taitoa.
Kirkon ainutlaatuiset ominaisuudet
Kirkko on erinomainen esimerkki 1800-luvun suomalaisesta kirkkorakentamisesta. Sillä on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten matalampi ja kapeampi poikkilaivojen rakenne, joka on harmonisessa suhteessa kirkon päärungon kanssa. Alttaripäädyn monisärmäisyys ja puupylväät, jotka jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan, luovat tunnelmallisen ja tilavaan tunnelman. Keskilaivan laakeasärmäiset ja sivulaivojen tasaiset katot tuovat lisäominaisuuksia arkkitehtuuriin.
Kirkon perinteinen ja modernisoitu historia
Kirkko on kokenut useita korjauksia ja päivityksiä viimeisen sadan vuoden aikana. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suoritetut korjaukset sekä 1950-luvun uudistukset, kuten urkujen asennus, ovat kaikki lisänneet kirkon elinvoimaa. Tärkeimpänä piirteenä on kuitenkin 1990-luvun kattava peruskorjaus, joka uudisti sähkölämmityksen, sisätilojen ja maalauksen. Näillä uudistuksilla on säilytetty kirkon alkuperäinen kauneus, kun samalla on modernisoitu se vastaamaan nykyaikaisia tarpeita.
Pielaveden kirkon merkitys yhteisölle
Pielaveden kirkko on paljon enemmän kuin vain rakennus. Se on keskeinen kohtaamispaikka yhteisölle. Sen 1500 istumapaikkaa tarjoavat tilan kokoontuville ihmisille ja tarjoavat tilaa monille tapahtumille, joilla kullakin on oma erityinen merkitys Pielaveden yhteisölle. Kirkon ohella on erillinen, vuonna 1777 rakennettu kellotapuli. Siinä ovat 1700-luvulta peräisin olevat kellot, jotka soivat joka päivä.
Kirkkoa koristavat upeat taideteokset, kuten Urpo Wainion Kristus on ylösnoussut -lasimaalaus ja Mikael Toppeliuksen Pyhä ehtoollinen -maalaus. Nämä taideteokset tuovat kirkon sisätiloihin upean ja vaikuttavan ilmeen, joka täydentää kirkon arkkitehtuuria. Kirkon ainutlaatuinen taide tuo syvyyttä kirkon symboliikkaan.
Mitta sekä ominaisuudet
Kirkon kokonaispinta-ala on 1267 neliötä, ja se tarjoaa tilan sekä istumapaikat 1500 hengelle. Sen 47 + 2-äänikertaiset urut, jotka Kangasalan urkutehdas rakensi vuonna 1955, antavat kirkkosalissa taianomaisen tunnelman. Kaiken kaikkiaan Pielaveden kirkko on upea ja monipuolinen esimerkki suomalaisesta kirkkorakentamisesta.
Pielaveden kirkon usein kysytyt kysymykset ja vastaukset
Rakennus ja suunnittelu
Pielaveden kirkko on uusgotiikan tyylinen puinen pitkäkirkko, jonka suunnitteli lääniarkkitehti Ferdinand Öhman. Se valmistui vuonna 1878.
Koko ja ominaisuudet
Kirkon pinta-ala on 1267 neliötä ja siinä on 1500 istumapaikkaa. Kirkko on pitkäkirkko, jossa on matalat ja kapeammat poikkilaivat. Puupylväät jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan.
Sisustukset ja historia
Erillinen puinen kellotapuli rakennettiin vuonna 1777 ja siinä on kellot vuosilta 1738 ja 1784. Kirkossa on 47 + 2 -äänikertainen urut, jotka on valmistunut Kangasalan urkutehtaassa 1955. Alttaritauluna on Urpo Wainion lasimaalaus Kristus on ylösnoussut (1956), ja kuorien alttaritaulu on Mikael Toppeliuksen maalaus Pyhä ehtoollinen.
Korjaukset ja uudistukset
Kirkkoa on korjattu ja uusittu useasti. Merkittäviä korjauksia tehtiin vuosina 1881, 1902, 1911, 1955, 1990, jolloin tehtiin peruskorjaus, sähkölämmitys uusittiin ja sisätilat remontoitiin.
