Toivakan kirkon pop-kattomaalaukset: kohun ja kiitoksen historia

Toivakan kirkko ei ole vain pyhäkkö, vaan myös taiteen ja moraalin kohtaamispaikka. 1970-luvulla kirkon kattoon ilmestyivät värikkäät ja modernit kattomaalaukset, jotka herättivät suurta kohua. Nämä maalaukset, jotka syntyivät taiteilijan Pellervo Lukumiehen inspiraatiosta, muodostavat merkittävän osan Toivakan kirkon historiaa ja Suomen taidehistoriaa.
Maalaukset olivat jo alusta saakka kiistakapulassa. Pop-tyylisen kattomaalauksen aiheena oli Jeesus ja enkelit, mutta esitysmuodossa oli suurta poikkeamaa Alvar Aallon aiemmista perinteistä. Modernisointi oli havaittavissa: Jeesus oli nuorisoversiossa ja muodikkaasti puettuna. Enkelit taas edustivat eri kulttuureja, ja esimerkiksi romaanienkeli aiheutti erityistä vastustusta.
Kiistan taustalla
Kohu oli välitön ja levisi seurakuntaan ja tuomiokapitulin tasolle. Kirkkoherrat ja seurakuntalaiset kokivat maalaukset ristiriitaisiksi kirkon perinteisten arvojen kanssa. Romanipuvun ja vahvasti meikattujen enkelien kuvaus ymmärrettiin erityisen provokatiivisena.
Taiteilija Pellervo Lukumies perusteli maalauksiaan pyrkimyksellään tuoda Raamatun opetukset nykypäivään ja ottaa huomioon Alvar Aallon alkuperäisen vision. Hän halusi modernisoida esitystä, mutta se ei saanut kaikkien hyväksyntää.
Raha ja aikataulut
Lukumiehen tarjous oli merkittävästi edullisempi kuin kilpailevat tarjoukset, mikä mahdollisesti vaikutti sopimuksen syntymiseen. Seurakunta kuitenkin aluksi ymmärsi hankkeen entisöimiseksi. Lukumiehen työ venyi ja aiheutti lisää konfliktia, sillä maalaukset poikkesivat tyyliltään ja aiheiltaan aiemmasta. Seurakunnan toimintaa vaikeutti myös kirkkoherran Vironmäen vastustus.
Lopulta aikataulut venyivät ja kysymykset maalauksien aitoudesta ja laadusta nousivat esiin. Kohu ja keskustelut jatkuivat maalauksien valmistumisen jälkeenkin.
Lopullinen tulos
Vaikka maalaukset herättivät aluksi paljon ristiriitaa, ne ovat nykyään Toivakan kirkon suosittu matkailunähtävyys. Pop-taiteen ja taiteen ja moraalin ristiriidasta huolimatta maalaukset ovat pysyvästi osana Suomen taidehistoriaa. Taidehistorioitsijat ja taiteilijat näkevät Lukumiehen maalauksissa uuden näkökulman ja uudenlaisen tavan lähestyä Raamattua.
Hannu Väisänen ja muut taidehistorioitsijat ovat myöntäneet, että maalaukset ovat erityisen merkittäviä Suomen taiteen kehityksessä. Tyyli on osoittautunut vakinaiseksi osaksi Suomen taidehistoriaa, ja Toivakan kirkon kattomaalaukset ovat vakaa osa suomalaista kulttuuria.
Toivakan kirkon kattomaalaukset - usein kysyttyjä kysymyksiä
1. Mitä kattomaalauksia Toivakan kirkossa on?
Pop-tyyliset kattomaalaukset, joissa on Jeesus ja enkelit.
2. Kuka suunnitteli maalaukset?
Taidemaalari Pellervo Lukumies.
3. Mikä oli maalauksien tyyli?
Pop-taide.
4. Miksi maalaukset aiheuttivat kohun?
Ne poikkesivat huomattavasti perinteisistä kirkon kattomaalauksista, etenkin Jeesuksen ja enkelien esittämisessä moderniin ja muodikkaaseen tyyliin. Romanien enkelin kuvistus ja vahva meikkaus herättivät erityistä vastustusta.
5. Mitä ajatteli kirkkoherra Vironmäki?
Vastusti maalauksia.
6. Kuinka paljon maalaukset maksoivat?
Lukumiehen tarjous oli merkittävästi edullinen.
7. Ovatko maalaukset edelleen kiistanalaisia?
Vaikka ne aiheuttivat kohun, ne ovat nykyään Toivakan kirkon vahva matkailunähtävyys.
8. Miten maalaukset ovat vaikuttaneet taidehistoriaan?
Ne ovat sisällytetty taidehistorian kuviin ja tyyliin.
9. Mitkä olivat maalauksien aiheina?
Jeesus ja enkelit eri kulttuurien edustajina.
10. Millainen oli Jeesuksen esittäminen?
Nuorisoversio, modernisti puettuna ja muodikkaasti.
11. Millainen oli enkelien esittäminen?
Eri kulttuurien edustajina, mukaan lukien romaanienkeli.
12. Miten maalaukset poikkesivat Alvar Aallon aiemmista maalauksista?
Poikkesivat tyylikseen ja aiheiltaan.
13. Miten Lukumies perusteli työtään?
Pyrkiväksi tuomaan Raamatun opetukset nykypäivään ja otti huomioon Alvar Aallon alkuperäisen ajatuksen.
14. Mitkä olivat seurakunnan ja tuomiokapitulin reaktiot?
Kohu alkoi välittömästi ja jatkoi seurakunnan ja tuomiokapitulin tasolla.
15. Onko maalauksien valmisteluprosessi onnistunut?
Työ venyi ja aiheutti lisää konfliktia.
16. Kuinka maalaukset lopulta vastaanotettiin?
Vaikka maalauksia pidettiin aluksi kiistanalaisina, ne ovat nyt Toivakan kirkon vahva matkailunähtävyys.
17. Onko maalauksista tehty arvosteluja?
Ovat, ja maalauksia pidetään pop-taiteen ja taiteen ja moraalin ristiriidan esimerkkinä.
18. Kuka on arvioinut maalauksia taiteellisista ja historiallisista näkökulmista?
Taidehistorioitsijat ja taidemaalari Hannu Väisänen.
19. Mitkä ovat maalauksien tärkeimmät ominaisuudet?
Pop-tyyliset, modernisti ja muodikkaasti esitetyt kuvat.
20. Mitä nämä maalaukset edustavat?
Pop-taidetta, taiteen ja moraalin ristiriitaa, sekä vahvaa matkailunähtävyyttä.








