Pyhän Katariinan kirkko: Turun keskiaikainen helmi
Pyhän Katariinan kirkko: Turun keskiaikainen helmi
Turun Nummen kaupunginosassa kohoaa Pyhän Katariinan kirkko, ikimuistoinen monumentti Turun arkkitehtuurihistorian rikkaalle perinnölle. Tämä keskiaikainen kivikirkko, rakennettu 1440-1450-luvuilla, on valtakunnallisesti merkittävä rakennusympäristö, joka tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen menneisyyteen. Sen arkkitehtuuri ja historia kietoutuvat yhteen luomalla upeaa ja kiehtovaa kokonaisuutta.
Kirkko on Kaarinan seurakunnan historiallinen sydän, ja se on yksi Turun monista pitkästä ajasta peräisin olevista kirkkoista. Kirkko on ollut Kaarinan kirkkona 1300-luvulta lähtien ja sen alkuperäinen nimi oli Nummi. 1939 se liitettiin Turun kaupunkiin ja sen virallinen nimi muuttui 1991.
Rakennuksen ominaispiirteet ja historia
Pyhän Katariinan kirkko on harmaakivestä muurattu ja siinä on omintakeinen rakenne. Sen runkohuoneen ulkomitat ovat 26,1 x 14,7 metriä, mikä antaa käsityksen kirkon kokonaisista mitoista. Sen ainutlaatuinen ominaisuus on toteuttamatta jäänyt länsitorni sekä pohjoisen oviaukon muuttaminen komeroksi.
Kirkko on alun perin kaksilaivainen, mutta se on myöhemmin muutettu. Tämä näyttää kirkkoarkkitehtuurien kehityksen. Eteishuoneen rakentamista on tehty 1600-luvulla. Nämä epätavalliset piirteet ovat tärkeä osa Suomen kivikirkoille ominaisia ominaisuuksia. Runkohuoneen muotoilu on ilmeinen osoitus keskiaikaisesta arkkitehtuurista ja sen tekniikoista.
Sisustus ja ympäristö
Pyhän Katariinan kirkon sisustus on yhtä vaikuttava kuin rakennus. Siellä on sankarihautojen muistomerkki, siunauskappeli ja lasiteos, joista kukin kertoo kertomuksen. Tiiliset ristiholvit ja kahdeksankulmaiset pilarit luovat tunnelmallisen ja ylevän tunnelman. Voit kuvitella miten kirkko on toiminut läpi vuosisatojen eri sukupolville.
Kuoriholvin kalkkimaalaukset, jotka kuvaavat kasveja ja evankelistoita, ovat tyyliltään Pietari Henrikpojan koulukunnan 1400-luvun jälkipuoliskon maalauksia. Urkulehterin rintamuksen kaiteen maalaukset evankelistoista ja apostoleista ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin 1750-luvun lopun teoksia. Alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Kirkkojen tekstiilit ovat Maija Lavosen suunnittelemia. Näet näiden elementtien läpi kirkon historiaa ja kehitystä.
Pyhän Katariinan kirkon ympäristö, mukaan lukien kirkkotarhan kolme muurattua hautakappelia, kertoo tarinan Turun sekä Kaarinan seudun historiasta. Näiden kappelojen arkkitehtuuri, sekä 1700- ja 1800-luvun rakennusperintö, kuvastaa aikaan ominaisia tyylejä. Ympäristössä on myös kellotorni ja muistomerkkejä, jotka tarjoavat lisätietoja Turun ja Kaarinan historiasta.
Pappila ja torimaisen aukion kirkkoaitat sekä Nummen ryhmäkylän kantatilat, jotka ovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan, kuvaavat kirkonkylän perinteistä ja maalaista tunnelmaa. Vaikka kaupunki on laajentunut, kirkkoympäristö on säilyttänyt alkuperäisen maalaismaisen leimansa. Tämä yhteys historiaan ja seudun maalaismaiseen tunnelmaan tekee tästä paikasta erittäin viehättävän.
Pyhän Katariinan kirkon tiedot
Keskiaikainen kivikirkko Turussa: Rakennus on keskiaikainen ja sijaitsee Turussa.
Rakennusvuosien 1440-1450: Kirkko rakennettiin 1440-1450-luvuilla.
Aiemmin Kaarinan kirkko: Kirkko oli aiemmin Kaarinan kirkko.
Sijaitsee Nummen kaupunginosassa: Kirkko sijaitsee Turun Nummen kaupunginosassa.
Kaarinan seurakunnan kirkko 1300-luvulta: Se on ollut Kaarinan seurakunnan kirkko 1300-luvulta lähtien.
Alkuperäinen nimi Nummi: Alkuperäinen nimi oli Nummi.
Siirtynyt Turun kaupunkiin 1939: Kirkko siirtyi Turun kaupunkiin 1939.
Nimi muutettu 1991: Nimi muutettiin Pyhän Katariinan kirkoksi vuonna 1991.
Turun Katariinanseurakunnan kirkko: Se on Turun Katariinanseurakunnan kirkko.
Runkohuoneen ulkomitat 26,1 x 14,7 m: Kirkon runkohuoneen ulkomitat ovat 26,1 x 14,7 metriä.
Harmaakivestä muurattu: Kirkko on harmaakivestä muurattu.
Sakaristo, asehuone ja eteishuone: Kirkossa on sakaristo, asehuone ja eteishuone.
Eteishuoneen rakennus 1600-luvulla: Eteishuoneen rakennus on 1600-luvulta.
Epätavallisia piirteitä Suomen kivikirkoille: Kirkossa on epätavallisia piirteitä Suomen kivikirkoille.
Toteuttamatta jäänyt länsitorni: Länsipuolen tornin rakentaminen jäi toteutumatta.
Pohjoisen oviaukon muuttaminen komeroksi: Pohjoisen oviaukon on muutettu komeroksi.
Alun perin kaksilaivainen kirkkosali, myöhemmin muutettu: Alun perin kaksilaivainen kirkkosali on myöhemmin muutettu.
Tiiliset ristiholvit ja kahdeksankulmaiset pilarit: Kirkossa on tiiliset ristiholvit ja kahdeksankulmaiset pilarit.
Sisustus: sankarihautojen muistomerkki, siunauskappeli ja lasiteos: Sisustukseen kuuluu sankarihautojen muistomerkki, siunauskappeli ja lasiteos.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennusympäristö: Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennusympäristö.
Aurajoen alajuoksun kirkot: Kirkko on osa Aurajoen alajuoksun kirkkojen ryhmää.
