Puumalan kirkko – historia ja arkkitehtuuri

Puumalan kirkko, sijaitseva Puumalassa, on ainutlaatuinen esimerkki suomalaisesta kirkkorakenteesta. Sen historia on pitkä ja monimuotoinen, ja se tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaiseen arkkitehtuuriin ja kulttuuriin. Rakennuksen kaunis arkkitehtuuri ja historia kiehtovat kävijöitä ja tarjoavat ainutlaatuisen tunnelman.
Kirkon arkkitehtuuri on vaikuttava ja se on suunniteltu palvelemaan paikallisyhteisöä vuosisatojen ajan. Rakennuksen puurunko ja yksityiskohdat kertovat kertomuksen rakennuksen historiasta ja kehityksestä.
Rakennuksen ominaisuudet ja historia
Puumalan kirkko on tasavartinen kaksoisristikirkko, joka on rakennettu puusta. Tämä ainutlaatuinen tyyli, yhdessä kirkkaan ulkonäön kanssa, on tehnyt siitä näkyvän ja vaikuttavan nähtävyyden. Kahtamoinen tyyli on erityisen tyypillinen suomalaisten kirkkojen rakentamisesta eri aikakausien aikana.
Kirkon rakennusvuodet ovat 1830–1832. Silloin alueella asui paljon ihmisiä, ja kirkko oli tärkeä kohtaamispaikka. Rakennus on kokenut useita kunnostuksia ja korjauksia, mikä on säilyttänyt sen pitkän historian ajan.
Rakennusmateriaalit ja arkkitehtuuri
Kirkon rakennusmateriaalina on käytetty puuta. Tämä luo ainutlaatuisen tunnelman sisätiloihin. Puun ominaisuudet ja sen käyttö kirkossa ovat kiehtovia ja korostavat tyylin yksityiskohtia. Kirkon tasavartinen kaksoisristikirkko -tyylinen ulkomuoto ja sisustus ovat kauniita ja vaikuttavia. Ulkonäköön kuuluvat seinänkorkuiset kulmaulokkeet, kuputorni ja matalat satulakattoiset eteiset.
Piirustusten alkuperäinen suunnittelija, Gustav Wilhelm Viksten, on merkittävä hahmo kirkon historiassa. Rahikainen korotti seinät ja lisäsi ikkunoita, mikä osoittaa kirkon sopeuduksen eri aikakausien tarpeisiin. Valtionarkkitehti Carlo Bassi vahvisti piirustukset. Tämä osoittaa ajan kirkon merkittävyyttä yhteiskunnassa.
Sisätilat ja ominaisuudet
Puumalan kirkon sisätilat ovat vaikuttavat. Tynnyriholvaus on tyypillinen elementti, joka luo erityisen tunnelman. Kirkas valo ja holvaus lisäävät kaunista tunnelmaa ja kiehtovuutta. Lisäksi upeat taitekatot koristavat ulokkeiden kattoja.
Kirkon pinta-ala on 1300 neliötä. Se on suhteellisen tilava, ja istumapisteitä on noin 1200. Tämä mahdollisti monien ihmisten osallistumisen tärkeisiin tapahtumiin ja palvontatilaisuuksiin. Kirkon akustiikka on tunnetusti hyvä, mikä tekee siitä sopivan moniin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin. Näin ollen se on aina ollut merkittävä paikka yhteisöelle.
Kunnostukset ja entisöinnit
Puumalan kirkko on kokenut useita kunnostuksia sen pitkän historian aikana. 1900-luvun korjaukset ja entisöinnit ovat säilyttäneet kirkon rakenteen ja ulkonäön. Esimerkiksi 1961-1962 entisöinnissä paljastettiin alkuperäinen holvaus. Tämä on osoitus siitä, että kirkko on huolellisesti hoidettu.
Vaikuttavia korjauksia ovat olleet myös 2006-2007 tapahtuneet peruskorjaukset, jolloin sähköt ja tekniikka uusittiin. Tämä on osoitus siitä, että kirkko on säilyttänyt modernin infrastruktuurin, mikä on tärkeää paikallisten tarpeiden huomioon ottamisessa. Entisöintityö on tehnyt kirkosta tärkeän ja arvostetun maamerkin.
Lisäominaisuudet ja merkitys
Puumalan kirkon ohella on sankarihautausmaa ja sen muistomerkki. Tämä vahvistaa kirkon merkitystä paikallisten ihmisten historiassa. 36-äänikertaiset urut ovat myös ainutlaatuisia ja tarjoavat kiehtovan taustan monille tapahtumille. Kirkon kellon teksti "Tulkaa tänne lapset" on merkittävä yksityiskohta, joka osoittaa kirkon roolin yhteisön elämässä.
Puumalan kirkko on osa Saimaa Geopark -kulttuurikohteita, mikä korostaa sen merkitystä paikallisten ja matkailijoiden nähtävyyksinä. Tämä on tärkeä asia yhteisölle ja alueen kehitykselle. Kirkon yhteystiedot ja verkkosivuosoite lisäävät tämän tiedon saatavuutta.
Puumalan kirkon ominaisuudet
- Rakennusmateriaali: Puinen
- Rakennusvuosi: 1830-1832
- Tyyli: Tasavartinen kaksoisristikirkko (kahtamoinen)
- Arkkitehti (aluksi): Gustav Wilhelm Viksten
- Rakennuttaja: Taavetti Rahikainen
- Piirustusten vahvistaja: Valtionarkkitehti Carlo Bassi
- Muutokset alkuperäisiin piirustuksiin: Rahikainen korotti seinät ja lisäsi ikkunoita
- Ulkonäkö: Seinänkorkuiset kulmaulokkeet, kuputorni, matalat satulakattoiset eteiset
- Sisäkatto: Tynnyriholvaus
- Ulokkeiden katot: Taitekatot
- Pinta-ala: 1300 neliötä
- Istumapaikkoja: 1200
- Korjaukset: 1905, 1911, 1921, 1927, 1938, 2006-2007
- 1961-1962 entisöinti: Alkuperäinen holvaus paljastettiin
- Arkkitehti (entisöinti): Heikki Havas
- Alttaritaulu: Ristiinnaulittu, Johannes Luukkonen lahjoitti 1878
- Urut: 36-äänikertaiset, Kangasalan urkutehdas 1962, julkisivu 1898
- Peruskorjaus 2006-2007: Sähköt ja tekniikka uusittiin
- Kellotapuli: Puinen, 1806 (rakennuttaja/suunnittelija: Jussi Salonen)
- Kellotapuli, kello: Suurempi kello valettu Tukholmassa 1801, teksti "Tulkaa tänne lapset"








