Ortodoksinen joulu on kristillinen juhla, joka vietetään Jeesuksen Kristuksen syntymän kunniaksi. Vaikka sen ydin on sama kuin muilla kristillisillä jouluilla, ortodoksinen jouluajan viettotavat eroavat merkittävästi muista perinteistä. Keskeinen ero liittyy kalenterin käyttöön, joka johtaa erilaisiin juhla-aikoihin eri maissa. Tämäkin ero tekee ortodoksisen jouluajan ainutlaatuiseksi ja erityiseksi.
Tärkeää on ymmärtää, että ortodoksinen jouluajan vietto kuvaa paljon enemmän kuin vain tietyn päivän juhlimista. Se on syvällisesti juurtunut hengellisiin perinteisiin ja perhe-elämään. Ortodoksinen joulu on aivan erilainen kokemus kuin muut joulujuhlat. Ortodoksiset perinteet keskittyvät usein hengelliseen ja perheellisesti lämmintä tunnelmaan.
Ortodoksisen jouluajan ainutlaatuisuus
Ortodoksisen jouluajan ainutlaatuisuus on usein sidoksissa juliaanisen kalenterin käyttöön. Tämä siirtää joulupäivän gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuulle. Tämän seurauksena ortodoksinen jouluaika alkaa eri aikaan eri maissa. Esimerkiksi Suomessa ortodoksinen joulu vietetään usein tammikuussa.
Tämä kalenterierotustoimii kuitenkin vain esimerkkinä siitä, miten ortodoksinen jouluajan vietto eroaa muista. Ortodoksinen joulupaasto, jouluajan liturgioiden vietto ja jopa ruokavalio erottavat ortodoksisen jouluajan muista, usein maallisesti painottuneista jouluperinteistä. Erilaiset perinteet luovat erityisen tunnelman ortodoksisen jouluajan ympärille.
Jouluaikaa rikastuttavat perinteet
Ortodoksinen jouluaika jatkuu useampana päivänä. Tämän lisäksi jouluaikaan kuuluvat 26. ja 27. joulukuuta vietettävät päivät, joista ensimmäinen on Jumalansynnyttäjä Marian päivä ja jälkimmäinen pyhän diakoni Stefanuksen päivä. Näistä perinteistä on usein yhdistelmä ortodoksisia ja valtakulttuurin tapoja. Maallistuminen on vaikuttanut erityisesti moniin perinteisiin, joiden merkitys on saattanut vähentyä.
Esimerkiksi Venäjällä joulun merkitys on uudelleen korostunut, usein vanhan kalenterin käytön ja Venäjän ortodoksisen kirkon aseman korostamisen yhteydessä. Ortodoksinen kirkko korostaa usein hengellisen puolen joulun merkityksessä.
Ortodoksisen jouluajan erityispiirteet
Joulupaasto on keskeinen osa ortodoksista joulua. Se on 40 päivän pitkä ja päättyy jouluateriaan joulupäivän liturgian jälkeen, eikä jouluaattona. Lahjoja annetaan jouluaattona ja joulupäivänä, ja ne ovat kuvaannollisesti Kristuksen syntymälahjoja.
Lahjojen merkitys: Lahjojen antaminen on perinteinen osa joulua, mutta se ei ole ainoa tärkeä asia. Lahjat ovat kuvaannollisesti Kristuksen syntymälahjoja.
Joulupukin puuttuminen: Ortodoksisissa perinteissä Joulupukki ei ole osa juhlia.
Vainajien muistaminen: Ortodoksit käyvät usein omaisten haudoilla muistellen vainajia. Tämä on tärkeä osa ortodoksisuutta ja tapahtuu usein liturgioissa ja erityisissä muistopalveluksissa.
Ortodoksien joulutervehdys on "Kristus syntyy! - Kiittäkää!". Tämä tervehdys on yleinen tervehdys joulunaikana. Ortodoksit lukevat usein joulupäivänä Raamatun Luuk.2:1-20.
Kirkon liturgia on keskeinen osa ortodoksista joulua. Kirkossa jouluaikaan käytetään valkoista tai kultaista liturgista väriä ja toimitetaan palveluksia jouluaattona ja joulupäivänä. Ortodoksinen jouluaika jatkuu uuden vuoden aattoon (31.12.), jolloin on joulun päätösjuhla. Jouluaikaan kuuluvat myös papin vierailut kodeissa toimittamassa jouluajan rukoushetkiä (slaaviminen), josta on erityinen merkitys.
Ortodoksinen ikonografia on merkittävä osa juhlia. Joulun ikonit kuvaavat Kristuksen syntymää luolassa, jolla on symbolinen merkitys synnin ja Jumalan valon vastakohdaksi. Ikonit kuvaavat myös Kristuksen syntymän tapahtumia ja symboliikkaa, kuten tietäjien, eläinten (härkä ja aasi) ja Jumalansynnyttäjän läsnäoloa. Ikonin symboliikka kuvaa myös Kristuksen lihaksi tulemista ja sen merkitystä kaikelle luomukselle.
Ortodoksisen jouluajan 20 tärkeää kohtaa
Tässä on 20 tärkeää kohtaa, jotka kuvaavat ortodoksisen jouluajan ainutlaatuisuutta:
Ortodoksit juhlivat joulua pidempään kuin valtaväestö.
Joulupaasto alkaa marraskuussa.
Jouluaatto on paastopäivä.
Joulujuhla-aika kestää lähes kolme viikkoa.
Joulun jälkeen on uusi vuosi ja loppiainen.
Joulun hengellinen sisältö on unohtunut tavaran ja materian alle.
On syntynyt kaksi kulttuuria: maallinen ja hengellinen.
Vapaa tahto on tärkeää joulussa.
Joulun kauppa on merkki taloudellisesta toiminnasta.
Lahjoilla on historiallista perinnettä.
Lahjat ovat saaneet liian suuren roolin.
Läheisyys on lahjoja tärkeämpää.
Joulun valmistelu voi olla stressaavaa.
Joulua ei tarvitse pakottaa.
Joulurauhan julistus on vain alku.
Joulurauhan saavuttaminen vaatii aikaa.
Joulurauhaan on luotettava.
Joulu on papille työaikaa.
Papin perheen joulua vietetään arkena.
Ortodoksinen joulu on suhteellisen helppoa aikaa.
Ortodoksinen joulu Suomessa
Suomessa ortodoksinen joulu vietetään 24.–26. joulukuuta, kuten muutkin suomalaiset, mutta vanhan juliaanisen kalenterin mukaan joillakin alueilla tammikuussa. Jouluaatto on ortodoksille paastopäivä, ja varsinainen juhla alkaa joulupäivänä. Kirkon liturgia joulupäivänä on tärkeä osa juhlaa, ja perinteet ovat samanlaisia myös esimerkiksi Kreikassa.
Ortodoksisten suomalaisten ruokavaliossa on merkittäviä yhteisiä piirteitä suomalaisen valtaväestön kanssa, laatikkoruoat ovat yleisiä. Karjalanpiirakat ja karjalaisten perinteet ovat vaikuttaneet suomalaisen ortodoksisen joulupöydän ruokiin. Vaikka ruokavaliossa on yhteisiä piirteitä suomalaisten kanssa, ortodoksinen perinne korostaa sielullista juhlaa ennen aineellisia nautintoja.
Ortodoksisen jouluajan usein kysytyt kysymykset
Mitä ortodoksinen joulu on?
Ortodoksinen joulu on kristillinen juhla, joka on periaatteessa samanlainen kuin muiden kristittyjen joulu, mutta sen viettotavat eroavat. Tärkein ero liittyy kalenterin käyttöön. Ortodoksit käyttävät usein juliaanista kalenteria, joka siirtää joulupäivän (25.12.) gregoriaanisen kalenterin mukaan 7.1. Tämän takia joulua vietetään eri aikaan eri ortodoksisissa maissa.
Milloin ortodoksinen joulu vietetään?
Ortodoksit juhlivat joulua yleensä 7. tammikuuta gregoriaanisen kalenterin mukaan.
Mitä muita juhlapäiviä ortodoksiset pitävät jouluaikana?
Ortodoksisen jouluaajan juhlapäiviin kuuluvat 26. ja 27. joulukuuta. 26. joulukuuta vietetään Jumalansynnyttäjä Marian päivää ja 27. joulukuuta pyhän diakoni Stefanuksen (Tapanin) päivää.
Mitä eroja on ortodoksisen ja muiden kristittyjen joulujuhlien välillä?
Tärkein ero on kalenterin käyttö. Lisäksi ortodoksinen joulupaasto on 40 päivän pitkä ja päättyy jouluateriaan joulupäivän liturgian jälkeen, eikä jouluaattona. Lahjoja annetaan jouluaattona ja joulupäivänä. Ortodoksit käyvät jouluna usein omaisten haudoilla muistellen vainajia. Ortodoksinen jouluaika jatkuu uuden vuoden aattoon (31.12.), jolloin on joulun päätösjuhla.
Mitä perinteitä ortodoksiset pitävät jouluna?
Ortodoksisen jouluajan perinteissä on usein yhdistelmä ortodoksisia ja luterilaisia/valtakulttuurin tapoja. Maallistuminen on vaikuttanut moniin perinteisiin. Jouluna on tärkeä osa ortodoksista ikonografiaa. Joulun ikonit kuvaavat Kristuksen syntymää luolassa, jolla on symbolinen merkitys synnin ja Jumalan valon vastakohdaksi. Ikonit kuvaavat myös Kristuksen syntymän tapahtumia ja symboliikkaa.
Miten ortodoksit tervehtivät toisiaan jouluna?
Ortodoksit tervehtivät toisiaan jouluna usein "Kristus syntyy! - Kiittäkää!".
Miten ortodoksinen jouluaika eroaa muiden kristittyjen jouluaikasta?
Ortodoksinen joulu paasto on 40 päivää, lahjat annetaan jouluna ja jouluaattona, ja jouluaika jatkuu uuden vuoden aattoon. Liturgisia värejä käytetään kirkossa, sekä papit vierailevat kodeissa.
Miten ortodoksinen joulu vietetään Suomessa?
Suomalaiset ortodoksit nauttivat usein jouluperinteistä samalla tavalla kuin muut suomalaiset, ja kinkku on tavallinen osa joulupöytää. Vaikka jouluaaton paasto on keskeinen osa, kinkkua voi syödä jouluaattona, jos perheenjäsenet eivät ole molemmat ortodokseja.
